Subjektiivinen oikeus kokopäiväiseen varhaiskasvatukseen
Vuonna 2016 voimaan tulleella lainmuutoksella mahdollistettiin varhaiskasvatuksen rajaaminen 20 viikkotuntiin eräiden lapsiryhmien osalta. Lainmuutoksen perusteluissa todettiin muutoksen tavoitteena olevan kustannusten alentaminen. Masku otti rajoittamismahdollisuuden käyttöön 1.8.2016 lukien.
Varhaiskasvatuksen lainsäädäntöä on rukattu viime vuosina merkittävästi (2015, 2016, 2018 ja 2019). Oulun yliopisto kartoitti valtioneuvoston toimeksiannosta vuosien 2015 ja 2016 lainsäädäntömuutosten kokonaisvaikutuksia varhaiskasvatuksessa (Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 78/2017). Hankkeessa toteutettiin neljään kyselyyn pohjautuva monitahoarviointi, jossa lainsäädännön muutosten vaikutusten arvioimiseen osallistui kuntien varhaiskasvatusjohtajia, yksityisten päiväkotien johtajia, työntekijöitä ja vanhempia.
Tutkimus antoi viitteitä siitä, että vuoden 2016 lainmuutoksella oli negatiivisia lapsivaikutuksia (raportti s.148). Tutkimus totesi lisäksi, ettei lainmuutoksella ollut taloudellisia vaikutuksia: ”Suurin osa subjektiivista varhaiskasvatusoikeutta rajanneiden kuntien varhaiskasvatusjohtajista arvioi, että oikeuden rajaamisella ei ole merkittäviä taloudellisia vaikutuksia. 99 kysymykseen vastanneesta 128 johtajasta (77,3 %) arvioi varhaiskasvatuksen kustannusten pysyvän vuositasolla samansuuruisina kuin ennen rajausta (kuva 33). Erityisesti pienten kuntien varhaiskasvatusjohtajat toivat esille, että varhaiskasvatusoikeuden rajauksen piirissä olevien lasten määrä on niin pieni, ettei sillä ole taloudellisia vaikutuksia” (raportti s.76).
Lainmuutoksella joulukuussa 2019 mahdollisuus rajoituksen käyttöön poistui 1.8.2020 alkaen, jolloin jokaisella alle peruskouluikäisellä on oikeus kokoaikaiseen varhaiskasvatukseen.
Maskun tulkintaa varhaiskasvatuslain muutoksesta
Maskun kunnan nettisivuilta löytyi keväällä ohje varhaiskasvatuspaikan hakemiseksi 1.8.2020 alkaen. Kysymyksiä herätti ohje sähköisen varhaiskasvatushakemuksen täyttämiseen, erityisesti kohta:”Hoidon laajuus, 20 h/vk, enintään 84 h/kk, kun toinen vanhemmista on kotona, tai laajempi tarve”. Aivan kuin kunnassa ei olisi huomioitu 1.8.2020 voimaan tulevaa varhaiskasvatuslain muutosta lapsen oikeudesta kokoaikaiseen varhaiskasvatukseen 1.8.2020 alkaen. Kun ohjeen sisältöä tulkintaan yhdessä Varhaiskasvatus- ja opetuslautakunnan päätöksen 21.1.2020 kanssa, ohjeen tarkoitus tullee selvemmäksi –> pyrkimys rajoittaa kokoaikaista varhaiskasvatusta.
Maskun Varhaiskasvatus- ja opetuslautakunta päätti kokouksessa 21.1.2020 § 10 kohdalla: ”Varhaiskasvatus- ja opetuslautakunta merkitsee 1.8.2020 voimaan tulevan asetuksen muutokset tiedokseen. Maskun kunta suosittelee, että toisen tai molempien vanhempien tai muiden huoltajien ollessa kotona, hoitopäivä sijoitettaisiin kello 8.00-15.00 aikavälille.”
Kokouksen päätös jo herätti muutamia mietteitä ja ajatuksia. Vaikka en voikaan tässä käsitellä suljetun kokouksen keskustelua, voin tuoda omia näkemyksiäni asian tiimoilta. Päätös sisältää kaksi asiaa: 1) Kokopäiväisen subjektiivisen oikeuden varhaiskasvatukseen kaikille alle peruskouluikäisille 1.8.2020 alkaen ja 2) ohjauksen varhaiskasvatuksen viranhaltijoille, jonka tavoitteena on (oma tulkintani) rajoittaa eräiden lapsiryhmien kohdalla subjektiivista oikeutta kokoaikaiseen varhaiskasvatukseen.
Laadukkaalla varhaiskasvatuksella on merkittävä osuus lapsen myöhemmässä kehityksessä ja kasvussa. Varhaiskasvatuksessa rakennetaan pohja tulevaan perusopetukseen, Tämä tuntuu kunnallisessa päätöksenteossa jäävän unholaan. Varhaiskasvatuksessa euron säästö tänään on usein 10 euron meno huomenna! Eli kunnallisessakin päätöksenteossa pitäisi kyetä näkemään budjettivuotta pidemmälle.