Akselin ensimmäinen  toimintavuosi on ohi ja tilinpäätös valmistunut. Käyttäjien palautetta on tullut. Politiikot ovat esittäneet arvioitaan ja kannanottoja; faktatietojen vai polittisten näkemystensä perusteella? Samoin eräiden viranhaltijoiden kannanottoja  ja vertailuja toiminnan taloudellisuudesta sekä tilivuoden aikana että vielä tilinpäätöstietojen valmisuttua. Nyt on jo sen verran tosiseikkoja Akselin toiminnasta, että ensimmäistä toimintavuotta voidaan arvioida.

Akselin toiminta alkoi lähes kaaoksessa 1.1.2011. Valmistautuminen oli riittämätöntä. Toiminnan organisointi, erityisesti vetäjien ja muitten esimiesten valinta, tapahtui liian myöhäisessä vaiheessa. Huono valmistautuminen rassasi varmasti henkilöstöä ja näkyi myös asiakkaitten tyytymättömyytenä saamansa palveluihin.

Toiminta on kuitenkin vähitellen vakiintunut, työprosessit on löydetty ja asiakaspalvelu saanut myös kiitosta.  Aina tietysti löytyy joku “hymyilevä eläkeläinen” joka ei ole mihinkään eikä koskaan tyytyväinen!

Koko toimintavuoden aikana ja vielä tilinpäätöstietojen valmistuttua muutamien poliitikkojen ja myös Maskun kunnan viranhaltijoiden taholta on esitetty erilaisia väitteitä toiminnan taloudellisuudesta, heiluttaako häntä koiraa vai koira häntää (ohjaako kuntayhtymä kuntaa vai päin vastoin) jne..

Maskun kustannukset 2011 verrattuna vuoteen 2010

Vuoden 2010 perusterveydenhuollon palvelut tuotti Maskun Terveyskeskus ky ja kunnan menot ovat helposti kaivettavissa esiin. Vanhuspalveluiden kustannusten selvittäminen on jo monimutkaisempaa. Kuntayhtymien tilinpäätöksistä ne oli helposti kaivettavissa esiin, mutta Maskun kehittymättömästä sisäisestä laskennasta, ainakaan lukuja ei luottamushenkilö löydä, johtuen vertailuitietojen kaivaminen ei täysin luotettavasti ole mahdollista. Kuitenkin Maskun vuoden 2011 perusterveydenhuollon ja vanhusten palveluiden kustannukset Akselissa olivat noin 700 000 euroa pienemmät kuin kuin vastaavat menot vuonna 2010.

Kuka heiluttaa ketäkin

Peruskunnat hyväksyvät yhtymän talousarvion. Määrärahojen lisäksi talousarviossa vahvistetaan henkilöstöresurssit. Joka ainut vakinaisen henkilön lisäys edellyttää kuntayhtymän kolmen peruskunnan valtuustojen yhtäpitävää päätöstä. Peruskunnissa, myös Maskussa, taikasanana nykyisin on ”toiminnan tehostaminen”. Mikäli esimerkiksi lääkäripalvelujen kysyntä pysyy nykyisen suuruisena, niin ymmärtääkseni hoitojonon lyhentämisessä tehostaminen tarkoittaisi yhtä potilasta kohti käytettävissä olevan ajan lyhentämistä!

Akselin perussopimuksessa on sovittu kuntien järjestävän toimitilat, joissa Akseli toimii vuokralaisena. Esimerkiksi Maskun terveyskeskuksen tilat ovat täynnä, uusia toimijoita siihen ei enää mahdu. Siten lääkärin tai hoitajien määrää ei Maskussa ilman toimitilarakennuksen vastaanottotilojen laajennusta ole mahdollista lisätä. Toisella korvalla kuunnellen voi todeta, etteivät muutoshankkeet ole innostaneet Maskun kunnan viranhaltijoita eikä ehkä kaikkia luottamushenkilöitäkään. Siksi hitaasti hanke on edennyt. Eli ilman kuntien myätävaikutusta Akseliin ei tule lisää henkilöstöresursseja eikä uusia toimitiloja eikä muitakaan kustannuksia lisääviä muutoksia!

Maskulaisetko lääkäriin Mynämäkeen

Mynämäessä on kunnalla tyhjiä tiloja. Keskusteluissa on mynämäkeläisten taholta heitetty, että Maskuun rakennettavien tilojen sijasta lääkäripalvelujen tarjontaa Mynämäessä voitaisiin lisätä. Ehdotus ei mielestäni ole kovin järkevä. Suurin osa maskulaisista asuu lähes 20 km:n päässä ehdotetusta “lääkärikeskittymästä”.

Entä jatkossa

Hoitojonon pituus ei siten johdu Akselista, ei sen henkilöistä, vaan pelkästään ja mielestäni ainoastaan peruskunnan luottamushenkilöistä ja osin myös viranhaltijoista, jotka heittelevät virheellisiä lukuja kustannusten kehityksestä verrattuna aikaan ennen Akselia.

Minusta kuntalaisten pitäisi ongelmistaan olla nykyistä enemmän yhteydessä eri toimielimissä oleviin luottamushenkilöihin ja kunnassa toimiviin puolueyhdistyksiin. Tai muulla tavalla tuoda arvostelunsa, vaatimuksensa julki. Yleisönosaston kirjoitus ei ole paras mahdollinen tapa. Siitä pääsääntöisesti puuttuu tosiasiatieto. Mikä jossain mättää. Mitä pitäisi parantaa.  Näin vuorovaikutuksella asioista päättävien (ainakin muodollisesti) ja palvelujen käyttäjien kesken voisi ehkä syntyä jotain myönteistä kehitystä!

Ahneus ja kohtuullisuus

Tällä viikolla ilmi tullut Finnairin johdon kohtuu muhkeat bonukset tilanteessa, jossa suorittava henkilöstö on leikannut palkkojaan yhtiön toiminnan turvaamiseksi, oikeuttaa tekemään kysymyksen, missä on oikeudenmukaisuus, mikä on kohtuullista. Kokoomuksen taholta väitetään, erityisesti pääministeri Katainen joissakin puheenvuoroissaan, ahneuden arvostelussa olevan kyseessä kateuden; lisäpalkkiot, bonukset, yms. etuisuudet eivät ole keneltäkään poissa. Ainakin Finnairin tapauksessa ne ovat mielestäni poissa työntekijäryhmiltä, joiden palkkoja ja etuisuuksia on leikattu yhtiön tervehdyttämisen nimissä.

Puheenjohtaja Urpilainen käsitteli puheessaan kohtuullisuutta todeten sen kadonneen erilaisten hyväveliverkoston jäsenten päättäessä erilaisista etuuksista toisilleen. Viimeisenä esimerkkinä tästä oli Finnairin toimitusjohtaja Vehviläisen ja Ilmarisen asuntokauppa. Tavallisen palkanansaitsijan tai eläkeläisen on vaikea ymmärtää ja vielä vaikeampi hyvksyä tätä. Samanlaisia tapauksia on tutkivan journalismin toimesta tullut esille useita muitakin.  Aloitettu polisitutkinta Vehviläisen kaupan tiimoilta ehkä hieman palauttaa uskoa yhteiskunnan toimintaan.

SDP:llä on paljon työtä, mikäli halutaan päästä minäkeskeisyydestä yhteisöllisyyden me ajatteluun. Yhteiskuntarauhan säilyminen kuitenkin tulee edellyttämään vaikeiden päätösten hyväksyntää ja sitä on vaikeaa saavuttaa, mikäli ei löydetä yhteisvastuullisuutta myös niiden joukoissa, joilla menee erityisen hyvin. Siksi kannatankin puheenjohtajan esittämää uutta veroluokkaa, vaikka sillä ei verokertymään ole merkitystä, mutta kylläkin vaikeittein päätösten hyväksyntään.

Pääomaliikkeiden? verotus

En saanut puhujan tarkoituksesta aivan kiinni, mitä hän tarkoitti pääomaviennin verotuksella. Tarkoitettiinko sillä nyt esillä olevaa keskustelua rahoitusmarkkinaverosta vai pääoman ulosviennin verotusta.

Jos tarkoituksena on myydä hyödyke muuallakin kuin valmistusmaassa, niin globaalissa maailmantaloudessa se vain pitää tuottaa/ valmistaa siellä, missä se tapahtuu pienimmillä kustannuksilla. Tai sitten pitää löytää tuote, jolle ei löydy kilpailijaa.

Esimerkiksi Nokia on siirtänyt varsin paljon toimintaa Suomesta ulos. Ensin pelkästään valmistusta, nyt myös jo suunnittelua. Työpaikat Suomesta ovat vähentyneet. Mutta ilman kilpailukykyistä tuotetta, hinnaltaan ja laadultaan, koko Nokia loppuisi. Eivät edes suomalaiset osta Nokian tuotetta vain siksi, että se olisi Suomessa valmistettu. On hyväksyttävä työn etsivän kustannuksiltaan edullisinta paikkaa ja pidettävä huolta koulutuksesta ja tehokkuudesta, jotta pystymme säilyttämään työpaikat Suomessa.

Kunta- ja palvelurakenneuudistus

Uudistukseen suhtauduttiin pääosin kriittisesti, vaikka usessa puheenvuorossa myönnettiin, että jotain on tehtävä, jotta terveys- ja erilaiset sosiaalipalvelut jatkossa pystyttäisiin turvaamaan. Arvostelu koski erityisesti hankkeen kuntarakenteista painotusta, kun tarkastelun keskipisteessä pitäisi olla palvelut ja niiden rakenne. Kuntarajat muodostuisivat, jos ovat muodostuakseen, palvelurakennetarkastelun tuloksena.

Arvosteluun on helppo yhtyä. Virkamiestyöryhmän selvityksessä kunta nähtiin vain palvelujen järjestäjänä/ tuottajana. Kunnalla on kuitenkin tärkeä merkitys myös kuntalaisten yhteisöllisyyden luojana, identiteetin vaalijana, kulttuurin säilyttäjänä jne.; ei pelkästään palveluorganisaationa. Jotain hyvääkin sentään puheenjohtaja Urpilaisen puheessa kuntarakenteen osalta oli; hän ilmoitti, ettei SDP ole mukana hallituksessa, joka toteuttaa kuntien pakkoliitoksia. Tämä poista osan kuntapäättäjän tuskasta.

Maskun osalta näen kunta- ja palvelurakenneuudistuksen etenemistienä alueen kuntien, jossa voi olla mukana myös Turku, yhdessä valitseman selvitysmiehen nimeämisen. Tehdään alueen palvelurakenneselvitys, missä, miten, millaiset ja millä organisaatiolla alueen palvelut kuntalaisille järjestetään. Siinä ei tarvita suuria kuntauudistuksia. Esimerkiksi paljon keskustelua aiheuttaneet seutukunnan maankäytön, asumisen ja liikenteen ongelmat on hoidettavissa Paras-hankkeen myötä syntyneen Kaupunkiseudun rakennemalli 2035 projektityössä valmistelluilla ratkaisuilla.

Mielenkiintoista loppuvuotta tiedossa valmistautumisessa syksyn kuntavaaleihin!

Työryhmän selvityksessä kartoittamat ongelmat valtakunnan tasolla ja monella yksittäisellä kunnallakin ovat todellisia. Selvitykset puutteena on, että ongelmat todennetaan, mutta ainoana ratkaisuna kaikkeen esitetään kuntakoon kasvattaminen, kun olisi ensisijaisesti pitänyt selvittää palvelujen tuotannon/ palvelurakenteen tehostamiskeinoja.

Maskussakin käytiin kunnanhallituksessa maanantaina 13.2. pitkä keskustelu, väittely, kuntakyselyn järjestämisestä. Päätökseksi tuli äänestyksen jälkeen, 7 puolesta 2 vastaan ja 2 tyhjää, että kuntalaiskysely Maskussakin järjestetään. Itse vastustin kyselyn järjestämistä. Jos kysymyksen asettelu on kuin Mynämäessä: vastustan kuntaliitosta Turkuun, en vastusta, en osaa sanoa, niin vastauksen tietää ilman kyselyäkin ja kysely on turhaa rahan polttamista (Maskussakin yli 10 000 euroa).

Kuntalaiskyselyllä ei vuorovaikutusta kuntalaisten ja päätöksen tekevien luottamushenkilöiden välillä synny. Oman näkemykseni mukaan kunnassa/ kunnan osissa pitäisi järjestää avoimia informaatio/ keskustelutilaisuuksia kuten taannoisessa kuntaliitosvalmistelussa.

Itse näen kunta- ja palvelurakenneuudistuksessa olevan ensisijaisesti kyse palveluista ja kuntataloudesta. Terveyserojen kasvu, ikääntyvien ihmisten palvelut, terveyskeskusjonot jne. eivät tule kuntoon kuntien rajoja siirtämällä tai rajoja jääräpäisesti puolustamalla. Tarkastelun kohteeksi on otettava palvelut, palvelujen kasvutarve jatkossa, rahoituksen riittävyys.

Mikäli tarkastelu osoittaa Maskun selviytyvän tulevaisuuden haasteista itsenäisenä kuntana, silloin pyritään tietysti ensisijaisesti pysymään itsenäisenä. Maskun talous on kuitenkin pahasti ”kuralla”. Vuoden 2012 talousarvio, huolimatta prosenttiyksikön veronkorotuksesta, on lähes 2 milj. euroa alijäämäinen eli olisi vaatinut veroprosentiksi noin 20. Kunnan asukaskohtainen velka on Varsinais-Suomen korkein. Jatkossakaan helpotusta ei ole näkyvissä. Verotulojen kasvu jää alle käyttömenojen kasvun.

Siksi Maskun pitää pikaisesti käynnistää keskustelut Raision/ Naantalin kanssa mahdollisesta yhteistyöstä laajemman alueen palvelurakenteen luomiseksi. Uskoisin parhaaseen tulokseen Turun seudulla päästävän, mikäli selvityksessä esitetty ”Suur-Turku” jakaantuisi 3 – 4 :ään alueeseen.

No niin, ensimmäinen kierros presidentin vaaleissa on ohi. Maskun SDP:n näkövinkkelistä on mietinnän paikka. Syksyllä on kuntavaalit ja Lipposen nyt Maskussa saamilla äänillä ei pitkälle potkita. Presintinvaalit ovat tietysti henkilövaalit, eivätkä suoraan näytä puolueen kannatusta. Mutta mielestäni tuloksella on kuitenkin pientä suuntaa osoittava merkitys.

Osittain huonoa äänisaalista voidaan selittää osan SDP:n kannattajien äänestäessä Haavistoa estääkseen Väyrysen pääsyn toiselle kierrokselle. Ei uskottu oman ehdokkaan mahdollisuuksiin. Muutoin ei voi selittää esimerkiksi Lipposen saamaa äänimäärä Turussa, 6,7 prosenttia.

Huolimatta pitkästä ja kunniakkaasta valtiomiesurasta Lipponen ei ole ajatuksineen enää ehdokas tähän aikaan. Asennoitumisessa perussuomalaisiin kannattaisi ottaa oppia Haavistolta. Asiallisuutta, kiihkotonta, kuitenkin suvaitsevaisuutta ilmentävä. Ei tökkimistä jatkuvasti joidenkin perussuomalaisten hieman huonosti harkittuihin (kokemattomuutta politiikassa) lausuntoihin. Eikä vaalimenestystä varmaankaan auttanut ehdokkaamme TV -mainos, joka oikeastaan vain pelästytti lapset.

Joten kuntavaaleissa menestyminen syksyllä vaatii Maskunkin demareilta entistä määrätietoisempaa, asiallista ja asiassa pysyvää toimintaa. Menestymistä ei yhtään helpota demarien hötkyily hallituksessa kuntarakenteen tiimoilta. Sillä mielestäni Maskussa ei ole ilmennyt kovin suurta innostusta suurkuntiin; missään ryhmässä.

Mutta näillä jatketaan!

Suomen kategorinen vakuusvaatimus on valtiovarainministerin mielestä selkeä merkkipaalu Suomen EU-politiikassa. ”Se, että joku ilmoitusluontoisesti toteaa, ettei missään nimessä suostu uusiin järjestelyihin ilman ehtojensa toteutumista, ei ole EU:ssa tyypillistä. Tämä on iso ratkaisu, mielettömän kova ratkaisu”, kuvaili valtiovarainministeri Katainen Suomen uutta tiukkaa linjaa Suomenn ulkoasiainministeriön julaksisemalla nettisivustolla 17.5.2011 keväisen EU:n valtionvarainministerien Portugalin tukipakettia käsitelleen kokouksen jälkeen todeten, ettei suomalaisten oikeastaan tarvitse muistella muuta lukua kuin Suomen Irlannille ja Portugalille annettujen takausvastuiden yhteismäärää, noin 1,9 miljardia euroa, sillä jatkossa Suomi ei edes harkitse lainatakuiden myöntämistä ilman täysimääräisiä takuita.Lue koko artikkeli.

Miehekästä ja valtiomiesmäistä puhetta, mutta jotenkin tuntuu, että silloisella valtiovarainministerillä ja nykyisellä pääministerillä on erilainen käsitys, mitä ymmärretään täydellä vakuudella, kuin mitä käsitteellä tarkoitetaan rahoitusmaailmassa.

Suomen osuus Kreikan lainatakuista on noin 1,5 miljardia euroa. Julkisuudessa on esitetty Kreikan tallettavan Suomen tilille 300 milj. euroa 30 vuodeksi, mikä sijoitettaisiin tuottavasti ja talletusajan tuotot yhdessä sijoitetun pääoman kanssa toteuttaisivat “täyden vakuuden” määritelmän. Sijoituksen pitäisi olla varsin tuottava. Eipä taida ainakaan tällä hetkellä löytyä.

No tänään tiistaina 23.8.2011 Katainen ei enää toukokuisia mahtipontisia sanoja muistele, vaan toteaa television haastattelussa, etteivät Suomen vakuusvaatimukset saa aiheuttaa haittaa muille maille. Mielenkiintoista nähdä, millainen vakuusratkaisu jossain vaiheessa esitetään suomalaisille. Sanoisin “torta på torta”.

Itse en suinkaan vastusta Suomen mukana oloa kriisimaiden rahoitusratkaisuissa. Joko ollaan EU:ssa ja eurossa tai sitten erotaan, jos mukana olo ei kokonaisuuden kannalta arvioituna ole Suomen edun mukaista. Mutta suomalaisille, jotka pääosin ovat lukutaitoisia ja jopa ymmärtävät asioiden merkityksen ei pitäisi kertoa huu-haata pääministerin suulla.

Maskun kunnanvaltuusto käsitteli 25.10 vuoden 2011 talousarviosuunnittelua ja vuosien 2012-2013 talouden näkymiä. Näkymät eivät olleet erityisen valoisia. Vuoden 2011 jälkeen loppuvat kuntaliitoksen porkkanarahat. Vähennyksen paikkaaminen edellyttää noin yhden prosenttiyksikön kunnallisveron korotusta, ellei kuluja pystytä karsimaan tai muita tuloja ei löydy.

Askaisten Vanhainkoti kuntayhtymä purkautuu vuoden vaihteessa ja kiinteistö tulee Maskun kunnan omistukseen. Samalla mm. Maskun vanhusten palvelujen järjestämisvastuu siirtyy Maskun, Mynämäen ja Nousiaisten perustamalle uudelle kuntayhtymälle, Perusturvakuntayhtmä Akselille.

Ulkoistaminen; kunnan rahat yksityissektorille?

Kunnanjohtan antamasta informaatiosta ilmeni yksityisen toimijan olevan kiinnostuneen vanhainkotikiinteistön ostamisestä ja sen asukkaiden  siirtämisestä liiketoimintakaupalla ostajan hoidettaviksi.

Ydinpalveluiden yksityistäminen

Maskussa ulkoistettiin 2000-luvun alkupuolella siivoustoimi, jonka piti tuoda merkittäviä säästöjä. Toisin kävi. Siivoustoimi palautettiin muutama vuosi sitten takaisin kunnan hoidettavaksi. Perusteena oli erityisesti tilojen käyttäjien tyytymättömyys siivouksen laatuun. Heikko laatu ei johtunut siivousfirman työntekijöissä. Heille vaan oli annettu liian vähän aikaa työn suorittamiseen siivousfirman pyrkiessä maksimoimaan tuloksensa. Siksi, jos halutaan ulkoistaa kunnan toimintoja, pitäisi edelleenkin ensin kokeilla erilaisilla kunnan tukipalveluilla, osataanko ulkoistaa, syntyykö väitettyjä säästöjä, kyetäänkö toiminnan laatua valvomaan jne.. Kunnan ydinpalvelujen ulkoistamisella kokeiluja ei pidä tehdä. Näin siitä huolimatta, että Valtion aluehallintovirasto valvookin myös yksityisen toimijan palvelujen tuottamista.

Yksityistämisen perusteluista

Kunnanjohtajan infosta ilmeni, että kiinnostuksensa  esittänyt toimija on käynyt “neuvotteluja”  viranhaltijaportaan kanssa.  Ehkä mukana on ollut myös joku ns. johtava luottamushenkilö. Silti kunnanjohtajan perustelut mahdolliselle ulkoistamiselle ontuivat. Oudoin peruustelu oli väite, että perustettu kuntayhtymä Akseli säästää ulkoistamisen myötä palkkakustannuksissa. Varmaan palkkakustannukset pienenevät, mutta kyllä ne ostopalvelun hinnassa ovat mukana.

Kiinteistön myynti synnyttää kunnalle/ kuntayhtymälle riippuvuussuhteen

En sinänsä vastusta palvelujen ulkoistamista. Se pitää vain osata tehdä niin, että käyttäjät saavat hyvät palvelut, joiden laatua kunta kykenee valvomaan eikä ulkoistaminen saa aiheuttaa kustannusten nousua itse tuotettuun verrattaessa.

Hoitopalvelupaikkojen tarve lisääntyy merkittävästi tulevaisuudessa väestön ikääntyessä. Omien palvelupaikkojen  puuttuessa ollaan pakkoraossa; ostettava on kustannuksista riippumatta. Tässäkohdin yksityiset yrititykset osaavat hyödyntää filosofiaansa: yritystoiminnan tarkoitus on tuottaa voittoa omistajilleen.

Jos hoitopalveluja aikanaan nähdään tarpeelliseksi yksityistää, tehtäköön se kiinteistöjen omistus kunnalla säilyttäen ja vuokraamalla niitä toimijoille. Näin saadaan helpommin myös kilpailua syntymään. Ja tarvittaessa on mahdollisuus palauttaa palvelujen tuottaminen takaisin kunnalle.

Kuntalaissa on säädökset, joiden tarkoituksena on lisätä kuntalaisten mahdollisuutta osallistua kunnassa vireillä olevien asioiden käsittelyyn ja antaa mahdollisuus osaltaan vaikuttaa. Ennen tämän tekstin nettisivuille viemistä odotin kuukauden kunnan informaatiota kuntalalaisille, mutta koska sellaista ei tullut, niin nyt sitten näin.

Kuntalaiset, ottakaa kantaa ja osallistukaa keskusteluun!

]]> http://hillgren.fi/blogi/?feed=rss2&p=143 0 http://hillgren.fi/blogi/?p=130 http://hillgren.fi/blogi/?p=130#comments Thu, 29 Jul 2010 09:16:22 +0000 admin http://hillgren.fi/blogi/?p=130 Continue reading →]]> Valtionvarainministeri ja todennäköisesti seuraava pääministeri kokoomuksen Jyrki Katainen esitteli keskiviikkona 28.7 talousarvioehdotustaan vuodelle 2011.  Energiaveron korotusesitystä hän perusteli ilmastonmuutoksen ehkäisyn kustannuksilla.

Ilmastonmuutoksen ehkäisy on tällä hetkellä lähes jokaisessa tuotemainoksessa yhtenä perusteena “ostokehoitukselle”. Niin myös valtionvarainministerin perusteena energiaveroehdotuksessa: “ilmastomuutoksen torjunta maksaa ja sen maksavat aina ihmiset tai yritykset; jos ilmastomuutosta ei torjuta, niin se maksaa myöhemmin vielä enemmän”.

En pidä itseäni ilmastonmuutosasiassa skeptikkoihin kuuluvana, vaikka suhtaudun varsin skeptisesti nykyisin vallalla olevaan doktriiniin ilmaston lämpenemisestä. Vaikka koulunkäynnistä on jo varsin kauan, niin jotenkin muistissa on, että Suomessakin on ollut useita jääkausia; ja jotenkin ne ovat esiintyneet ajallisesti tietyssä syklissä.

Maan ystävät tai hallituksen ilmastoasiantuntija (Tynkkynen) tai ns asiantuntijat eivät ole saaneet minua vakuuttuneeksi, että jotain niin perustavanlaatuista olisi maapallolla, maapallon kiertoliikkeissä ja/tai asennossa aurinkoon nähden tapahtunut, etteikö lämpenemisen aiheuttamien ongelmien sijasta olisikin mietittävä, miten selviämme ilmaston kylmenemiseltä.

Kuuntelin radiosta , taisi olla jo kevättalvella, erään Maan ystäviin kuuluvan “neitokaisen” haastattelua, jossa hän totesi, että vuoden ilmastonmuutokset ovat säätilan muutoksia ja vasta 30 vuoden jakso on ilmastonmuutosta. Oma näkemykseni jaksojen pituudesta on kyllä toinen. Maapallon ilmaston muutosta pitää tarkastella pikemmin sadoissatuhansissa vuosissa; 30 vuoden muutokset/ vaihtelut ovat vielä säätilaa koskevia.

Minusta valtionvarainministeri olisi voinut perustella energiaveroja niiden todellisella tarkoituksella eli että valtio tarvitsee varoja menojen kattamiseksi. Energiavero soveltuu hyvin kokoomuksen veropolitiikkaan kulutuksen verottamiseksi. Kulutuksen verottamisessa pienituloinen maksaa suhteellisesti veroja tuloistaa eniten, sillä hänellä kaikki tulot menevät verotettavaan kulutukseen pysyäkseen hengissä.

Nousiasten ja Askaisten kunnat hankkivat 1980 -luvulla noin 10 ha:n ranta-alueen silloisesta Askaisten kunnasta. Nousiaisten omistusosuus on 9/10 ja Askaisten, kuntaliitoksen jälkeen Maskun, osuus on 1/10. Kuntien toimesta alueelle rakennettiin sauna, takkatupa yms. Alue on ollut saunoineen kuntalaisten vapaassa käytössä maksuttomasti.

Nousiaisten kunnanhallitus päätti kokouksessa 25.1.2010 esittää valtuustolle alueen myyntiä joko Maskulle tai tarjouskilpailun perusteella ulkopuoliselle sekä tiedustella Maskulta lunastaako Maskun kunta Nousiaisten osuuden kiinteistöstä.

Nousiaisten tiedustelu lunastuksesta oli Maskun kunnanhallituksen käsittelyssä 15.2.2010, jolloin kunnanhallitus palautti asian valmisteluun, koska kunnanhallituksen käytettävissä ei ollut mitään faktatietoja.

Esityksestä puuttuneet päätöksen kannalta olennaiset tiedot

Omistajakunnat laativat kiinteistön hankinnan yhteydessä sopimuksen, joka mahdollistaa luopujan (tässä tapauksessa Nousiainen) osuuden lunastuksen sopimuksessa sovitulla tavalla laskettavalla lunastushinnalla (perustuu lähinnä hintatason muutokseen). Lunastushinta ei siten ole riippuvainen markkinahinnasta.

Edellä mainittu laskennallinen lunastushinnan määrittely puuttui. Käytettävissä ei ollut myöskään vuotuisia käyttökuluja. Ei arviota tulevista investointitarpeista hinta-arvioineen. Päätösesitys oli ilmeisesti leikattu Nousiaisten päätöstekstistä. Eli kunnanhallituksen olisi pitänyt tehdä päätös täysin ilman tietoa päätöksen taloudellisista vaikutuksista tai päätöksen merkityksestä kuntapalveluihin.

Maskusta löytyy virkistysalueita veden ääreltä

“Kanta-Maskun” alueella sijaitsee Rivieran lammikkojen lisäksi Maanpään ja Vähä-Joumon uimarannat ja venepaikat. Vähä-Joumossa on lisäksi sauna takkatupineen. Myös Lemussa on myös kuntalaisten käytettävissä uimaranta. Joten ilman Pikisaartakin kunnassa on veden äärellä virkistysalueita kuntalaisten käytettävissä.

Alueena Pikisaari on kuitenkin sijainniltaan ja  laajuus huomioiden niin merkittävä, että ennen mahdollista luopumista olisi tarkkaan mietittävä alueen käytönkehittämisen vaikutus nettokustannuksiin. Samoin olisi pyrittävä selvittämään, missä määrin alue on kuntalaisten käytössä.

Päätöksenteko toisten (kuntalaisten) varoilla pitää olla vastuullista

Vastuullinen päätöksenteko edellyttää kuitenkin asiallisesti valmisteltua esitystä, jossa on vastuullisesti selvitetty eri vaihtoehtojen taloudelliset ja muut vaikutukset. Myös päätöksen merkitys kuntalaisten palveluihin.

Pikisaari tulee aikanaan uuteen käsittelyyn Maskussa. Toivottavasti nyt kunnolla valmisteltuna. Tällöin kunnanhallitus/ kunnanvaltuusto joutuu tekemään päätöksen Pikisaaresta luopumisesta tai sen säilyttämisestä. Päätöksen tekoon asti kuntalaisilla on mahdollisuus vaikuttaa asiaan tuomalla omat näkemyksensä luottamushenkilöiden tietoon.

Paluu etusivulle