Vai riistääkö?

Seurasin opposition varjobudjettien esittelyä keskiviikkona (15.11) “toisella korvalla”. Päällimmäiseksi jäi kuva, että oppositio ei nähnyt mitään hyvää nykyisen hallituksen toimissa. Köyhyys ja eriarvoisuus ovat lisääntyneet, koulutukseen ei ole panostettu, työttömiä kyykytetään ja huono-osaisia riistetään. Keskustelu oli kuten yleensäkin eduskunnan televisioidut keskustelut: Oppositiolta ei löytynyt perusteluja, miten ja miksi esitetyt muutokset vaikuttaisivat; vaan eipä ollut hallituspuolueidenkaan argumentoinnissa hurraamista. Mutta onko Suomen yhteiskunnallinen tilanne opposition väittämällä tavalla totaalisesti huonontunut tällä hallituskaudella?

Saksalainen ajatuspaja (think tank) Bertelsmann Stiftung on tarkastellut vuodesta 2008 lähtien vuosittain sosiaalista oikeudenmukaisuutta EU:n alueella kuuden kriteerin perusteella: köyhyyden ehkäisy, työmarkkinat, koulutus, terveys, syrjimättömyys ja sukupolvien välinen oikeudenmukaisuus. Aivan kuin tilauksesta törmäsin ko. raporttiin vuodelta 2017 (PDF-tiedosto). Julkaisu on 180 sivuinen ja väärällä kielellä toimitettu; oma ikäluokkani opiskeli vielä pääsääntöisesti saksaa (josta se vähänkin opittu on jo unohtunut). Mutta alla oleva kuva (klikkaamalla avautuu suurempana) kertoo olennaisen: sosiaalinen oikeudenmukaisuus on raportin perusteella Suomessa varsin muuttumaton ja erittäin hyvällä sijalla EU-maiden vertailussa. Raportin sivulta 8 löytyy em. kriteerien indeksien muodostus ja painoarvot maiden sosiaalisen oikeudenmukaisuuden vertailuun.

Kuvakaappaus raporin sivulta 7.

Köyhyyden ja syrjäytymisen riski

Raportin mukaan riski Suomessa on EU-maista toiseksi pienin; riski on pienentynyt nykyisen hallituksen aikana.

• Riski oli  vuonna 2017 koko väestöstä 16,6 %, EU:n keskiarvo 23,4 %; vuonna 2016 riski oli 16,8 % ja 2015 riski oli 17,3 % .
• Lapsilla (0 – 17) vastaavasti riski oli EU-maista toiseksi pienin vuonna 2017 raportissa: 14,7 % EU:n keskiarvon ollessa 26,5 %. Riski on pienentynyt vuodesta 2015 (15.6 %).
• Seniorien osalta Suomi noteerattiin sijalle 7 riskin ollessa 13,6 % vuonna 2017 EU:n keskiarvon ollessa 17,7 %.  Köyhyysriski oli Suomessa 2008 raportissa 23,1 %, josta se on pudonnut vuoden 2017 raportin 13,6 %:iin.
• Myöskään gini-kerroin ei perustele väitettä eriarvoisuuden kasvusta. Raportti 2015 kerroin 25,6 vuonna 2017 kerroin 25,4 ja sija 4..

Raportin luvut eivät tue vihervasemmiston väitettä köyhyyden ja syrjäytymisen kasvusta tällä hallituskaudella!

Tasa-arvoinen koulutus 

Suomi on sijoitettu kolmanneksi, mutta sijoitus on pudonnut vuodesta 2015, jolloin Suomea pidettiin tasa-arvoisimman koulutuksen maana EU-maiden joukossa.  Raportissa kiinnitetään huomiota opiskelijoiden sosioekonomisen taustan vaikutuksesta oppimistuloksiin sekä otettiin kantaa myös kokopäiväisen subjektiivisen  päivähoidon poistamisen mahdollisiin myöhempiin vaikutuksiin koulutusjärjestelmän menestykseen jatkossa:

“…Additionally, restrictions on the right to day care for children whose parents are not participating in the labor market undermine equal access to early education, especially in socially vulnerable families. This change in education policy is likely to decrease the quality and diminish the successes of the Finnish educational system.”(Raportti s.29).

Työmarkkinat  

Suomi sijoittui raportissa sijalle 8 yhden kymmenyksen parannuksella vuoden 2016 indeksiin. Työllisten osuus oli 69,1 % kun ykkösenä keikkuvalla Ruotsilla työllisten osuus oli 76,2. Nuorten osalta työttömyysprosentti oli 20,1, joka tosin oli hieman alempi kuin raportissa 2016 (22,4 %).

Terveydenhuolto

Raportissa esitetyn lisäksi dataa eri EU-maiden terveydestä 2016 löytyy linkin takaa (pdf-tiedosto).

Lopuksi

Tämä kirjoitus oli nyt enemmänkin itselle tehty laajahkon sosiaalisen hyvinvoinnin datan säilytykseksi. Yleensä tiedostoja ei löydy, kun niitä tarvitsee.

Raportti osoittaa mielestäni, että Suomella menee kuitenkin varsin hyvin EU-maiden joukossa; vihervasemmiston päinvastaisista väitteistä huolimatta. Kehitettävää ja parannettavaa on aina.